Growing up

Kasvun ihmettä on hauska seurata:

Näin nopeasti ne kasvavat!

Ulkona sataa vettä ja jo eilen ladulla oli niin paljon havunneulasia ja muita puunroskia, ettei hiihtämisestä tule kyllä enää yhtään mitään :( Tämän talven hiihtoni taisivatkin siis olla tässä: saldona yhteensä 280 km! :) Lukuun olen sinäänsä tyytyväinen, koska olen hiihtänyt vain viikonloppuisin täällä kotikotona ollessani, kun Joensuuhun et tosiaan ole jaksanut suksiani raahata. Hiihtokaudenkin pääsin starttaamaan vasta tammikuun loppupuolella ja olihan tuossa välissä ne järkyttävät pakkasetkin, jolloin en todellakaan ladulle lähtenyt.

Olenkin saanut tänään taas koulujuttuja eteenpäin, ja Pentti Haanpään elämäntarina on nyt pääpiirteittään hallussani. Ei siitä sen enempää, en enää itsekään jaksa :D Nyt vain on pakko tehdä pääsiäisen jälkeisellä viikolla deadlinen saavuttavia tehtäviä Lontoon reissun takia. En nimittäin halua stressata siellä mistään ylimääräisestä! Olen muuten huomannut, että tämä blogini on aikalailla tällaista koulu-liikunta -painotteista, mutta sitäpä tämä elämäni tällä hetkellä hyvin pitkälti on... Keväämmällä varmasti tulee enemmän sitten muutakin juttua, kun monet kaverit palailevat kotiseudulle ja "muutamme" äitini ja pikkuveljeni kanssa toiseen kotiimme järven rannalle viettämään kesää :) Kesällä muutenkin tuntuu elävänsä paljon enemmän vaikkei sitten mitään sen kummempaa tekisikään!

Piti tuo oma naamakin tuohon lätkäistä, kun oli niin sävy-sävyyn noiden narsissien kanssa ;)

Joku oli jättänyt ostoslistansa kaupan hedelmävaa'an viereen, ja minun oli ihan pakko napata tuo mukaani ja ottaa siitä kuva! Ensinnäkin tuo "raeruoho"-kirjoitusvirhe saa minut aina näkemään punaista ja toisekseen, tuo "styroxmunia" sai minut huvittumaan :D Höyhenet sen alla saivat mielikuvitukseni laukkaamaan vieläkin lujempaa, hehheh... Ymmärrän kyllä, että tässä on varmasti kyse pääsiäisaskarteluista, mutta silti :D

Pääsiäisjuttuja

Meillä kotikotona alkaa olla jo pääsiäistä ilmassa :) Oli kiva yllätys, kun tänään kotin tullessani huomasin äitini laittaneen jo ohraruohotkin kasvamaan. Meillä ei siis laiteta pääsiäisenä enää nykyisin rairuohoa, vaan tuota ohraruohoa, kun se on jotenkin kivemman näköistä eikä sellaista nopeasti lakastuvaa niin kuin rairuoho on.

Tykkään tosi paljon tuosta Marimekon Kukkura-nimisestä kankaasta, joka näky tuossa ruohoastioiden alla. Taisimme muistaakseni vuosi sitten ostaa tuota kangasta juurikin näin pääsiäisen aikaan ja äiti ompeli siitä sitten uuden pääsiäisliinan. Tuota kangasta on saatavan myös muissa väreissä, mutta tuo keltasävyinen on ihanan keväinen :)

Ajattelimme tänä viikonloppuna viettää vähän sellaista pre-pääsiäistä ja laittaa ehkä jotain lammasruokaakin jo, kun viikon päästä olenkin sitten reissussa. Saa nähdä, tuleeko sunnuntaina virpojia oven taakse, ehkä äitin kummityttö käy :)

Onneksi täällä päin ei juurikaan kierrä niitä trulleiksi tai noidiksi pukeutuneita lapsia, en jotenkin tykkää siitä tavasta yhtään! Noidista tulee mieleeni enemmänkin negatiivisia asioita, kuin "tuore terve tuleva vuosi". Ja muutenkin tuntuu, että siihen pajunoksaan on liimattu ehkä yksi silkkipaperisuikale ja sitten ollaankin vain sen palkkion perässä. Pääsiäismunatkin tuntuvat kallistuvan vuosi vuodelta, kun noita kauppojen hintoja katselee. Vaikka täytyy kyllä myöntää, että kyllähän sitä tuli itsekin nuorempana aina veljen kanssa vertailtua kumpi sai enemmän rahaa tai pääsiäismunia, mutta onneksi mummi ja ukki olivat aina aika tasapuolisia noitten palkkojen antamisessa :D Meillä ei ollut tapana virpoa kuin omat vanhemmat ja isovanhemmat :)

Mämmiroveesta on enää pohjat jäljellä, nyyh! Mämmi on niin parasta, että hamstraan sitä aina pääsiäisen aikaan pakastimeen monta rovetta ja syön sitten kesällä niitä pois :D Tämän pääsiäisen ensimmäiset mämmithän muuten ostin jo viime elokuussa, kun bongasin sitä Siwan (!) hyllystä silloin :D

Lontoo mielessäin

Kun luennolla oikein väsyttää, voi ruveta vaikka haaveilemaan siitä mitä Lontoosta kannattaisi tuoda mukanaan ;)

Laura oli käynyt muutama vuosi sitten Lontoossa, ja kun kyselin vinkkejä omaa matkaani varten, niin ensimmäisenä tuli: "Hanki sieltä mies itelles!" :D Miehet ovat siellä kuulemma tosi komeita ja suomalaisiin verrattuna ah, niin hyväkäytöksisiä herrasmiehiä. Laura ei kuulemma pistäisi pahakseen vaikka toisin hänellekin yhden sikäläisen kaksilahkeisen, joten nähtäväksi jää että minkälaisten tuliaisten kanssa reissulta sitten palailen ;) Luentohan menikin sitten lontoolaismiehistä Lontoosta haaveillen.

Asiasta toiseen. Onko joukossa muita prosessikirjoittajia kuin minä? Olen tuota Sudenmorsian-tutkielmaa yrittänyt tässä illan mittaan kirjoitella, mutta tuntuu etten pääse eteenpäin kun aiemmasta tekstistä löytyy koko ajan jotain korjailtavaa ja kohta huomaan työstäneeni sitä jo useamman hetken eikä tutkielmani ole saanut yhtään lisäpituutta. Onneksi on vielä huomisilta jäljellä ja se perinteinen viimetippa, joka on edelleenkin paras motivoijani!

Äitini oli tänään Joensussa kokouksessa ja vähän odottelin josko hän olisi tullut käymään illalla luonani, niin innostuin vähän jopa siivoamaan. Kumman nopeasti nuo romukasat ja roskapussit saavat kyytiä, kun tietää että äiti saattaa olla tulossa käymään :D Niin ja ei hän sitten edes tullut vaan lähti ajelemaan kotiin päin, mutta onpahan ainakin asuntoni nyt muutamaa pölypalleroa puhtaampi :)

Muutoksia suunnitelmiin

Kaikkien asioiden organisoiminen ja ennaltasuunnittelu on minulle tosi tyypillistä, ja onkin ollut hassua, kun muutamat suunnitelmat ovat menneet eilen ja tänään ihan uusiksi. Tosi pieniä juttuja kylläkin, mutta kun on tottunut siihen että tietää mitä seuraavaksi tapahtuu niin muutokset tuntuvat sitäkin suuremmilta :D

Minun piti päästä takaisin Joensuuhun kaverini kyydissä, mutta eilen asiaa varmistaessani hän ilmoittikin autonsa menneen rikki. Siinä sitten mietin pääni puhki uutta kyytiratkaisua, kun olin kerennyt tehdä jo kaikki suunnitelmani sen mukaan, että pääsen tänä aamuna hyvissä ajoin tänne. En olisi kehdannut lähteä ajelemaan omalla autollani, mutta lopulta päädyin siihen. No, pääsinpähän tulemaan haluamaani aikaan ja sain tuotua vähän enemmän tavaraa (lue: viikonlopulta jääneitä ruuantähteitä ;)) mukanani kuin junalla matkustaessani ja kerkesin myös ensimmäiselle luennolle, jolta junalla tullessani olisin myöhästynyt.

Aiemmin illalla lähdimme sitten Elinan kanssa Ilosaareen katsomaan Joensuun kuoroa. Tarvoimme sinne läpi ihmismassan, ja eikös juuri meidän kohdilla ilmoitettu, että alueelle ei enää mahdu ihmisiä! Otin kotoa lähtiessäni kameran mukaan ja sanoinkin Elinalle, että pitää minun saada joku kuva edes siitä väenpaljoudesta kerta emme itse kuoroa pääse näkemään. Avasin kameran ja kerkesin napata yhden kuvan, minkä jälkeen kamera pyyti vaihtamaan paristot. Great! :D Ei mennyt siis aivan suunnitelmien mukaan tuo reissu, mutta toisaalta sitäkin paremmin. Päädyimme nimittäin istuskelemaan kahvilaan ja kerkesimme pitkästä aikaa vaihtaa kuulumisiamme ajan kanssa :) Joskus siis suunnitelmien muutokset voivatkin johtaa alkuperäistä parempaan lopputulemaan!

Siinäpä se ainut kuva, johon kameran patterit riittivät :D Pakkanen taisi tehdä tehtävänsä, kun ei tuo kamera ilmoitellut pattereiden vähyydestä vielä kotoa lähtiessä mitään...

Viikon liikunnat

Hui kauhistus sentään, mitä vauhtia viikot menevät! Toisaalta ollaanpa koko ajan lähempänä kesää, että en valita :) Viime viikolla tuli taas liikuttua oikein mukavasti, ja kun nyt tätä menoa pidän päällä niin eiköhän sitä ainakin jonkinlaiseen kesäkuntoon päästä...onneksi lumien sulaminen saattaa kestää tänä vuonna hiukan normaalia pidempään ;)

Ma:
Sali ja 50 min. hölkkä

Ti:
50 min. hölkkä

Ke:
Sali

To:
10 km hiihto

Pe:
10 km hiihto

La:
10 km hiihto ja 1h zumba

Su:
10 km hiihto

Hiihtoa minulla kyllä tulee kesällä niin ikävä! Mikä muu laji olisikaan noin kokonaisvaltainen ja tehokas :) Sen lisäksi hiihtäessä saa raitista ilmaa ja näkee kauniita maisemia :)

Jaksaa, jaksaa, vielä jaksaa!

Heeeeeeipä hei :) Tämä päivä on mennyt vähän siellätäällätuolla hiihtoladuilta zumbatunnille ja kaupoilta kirjallisuuden tutkielman pariin koneelle. Aikamoinen päivä taas, mutta toisaalta tykkään juuri tästä kun menoa riittää niin ei kerkeä tylsistymään :) Olen myymässä autoani, niin siitäkin olen tänään ehtinyt pitää äitini miesystävälle oikein asiantuntevia myyntipuheita - parhaillaan auto onkin hänellä koeajossa jäkismatsireissulla ja kohta palailee kotiin. Saa nähdä, syntyykö kaupat :) Toivottavasti, koska olen epäaktiivisen aktiivisesti kaupannut tuota pirssiäni jo jonkun aikaa, kun en tässä elämänvaiheessani sitä niin välttämättä tarvitse.

Kärsin zumban jälkeen ilmeisesti nestehukasta, kun vesimeloni ja ananas huusivat nimeäni niin kovasti! Eli toisinsanoen minulla iski hirmuinen himo niitä kohtaan :) Tulipa samalla ikävä Brasiliaan, jossa ostimme joka päivä ananaksia ja vesimeloneita, kun Suomen hintatasoon verrattuna ne olivat siellä lähes ilmaisia ja niiden makukin oli paljon aidompi ja raikkaampi kuin noissa Suomeen tuoduissa. Kuvamateriaalista päätellen innostuin noista ehkä vähän liikaakin ;) Minä suoraan zumbaamasta tulleena ilman minkäänlaista meikkiä, olkaa hyvät:

Kasvaahan se haba vaikka ananasta ja vesimeloniakin nostelemalla ;)

Oletkos siinä!

Smile!

Biiiiiiiig smile!

Nyt loppuillan Word saa luvan sauhuta, sen verran on vielä tekemistä Sudenmorsiamen kanssa.

Let's bake!

Leipominen on kyllä mitä parhainta puuhaa koulutehtävien tekemistä vältellessä! Niin ja ihan kyllä noin muutenkin :) Sämpylät ovat yksi sellainen asia, mitä en ole koskaan saanut onnistumaan ja päätinkin haastaa itseni tänään... Kannatti! Yleensä sämpyläni onnistuvat vain silloin, jos äitini magic touchinsa kanssa käy pyöräyttämässä taikinaa jossain vaiheessa sen alustusta :D

Siinäpä kuvakertomus tämän päivän suurimmasta saavutuksestani ;) Porkkanasämpylät olivat menestys, ja se minua riivannut sämpyläpeikkokin on nyt saanut huutia! Sämpyläni nimittäin onnistuivat niin hyvin, että varmasti uskaltaudun tekemään niitä vielä jatkossa uudestaankin :)

Parempi onni ensi viikolla?

Murehdinpa eilen illalla sittenkin ihan turhaan sitä, miten Baudelaire lausutaan! Nimittäin opettajamme oli unohtanut tämänpäiväiset tuntimme, joten en myöskään päässyt pitämään omaa esitelmääni. Tietäisittepä vain, kuinka vuolaan pahoittelusähköpostin tuo opettajamme sitten olikin lähettänyt: hän on kuulemma sydämensä pohjalta pahoillaan unohduksestaan ja vakuutteli, ettei ole meitä hyljännyt :D Kysymyksessä on siis kirjallisuuden lehtori, just sellainen hajamielinen filosofi, ja enemmänkin ihmettelisin jos hän muistaisi olla aina siellä missä pitäisikin!

Vähän tietysti harmitti, etten päässyt pitämään esitelmääni, kun eilen illalla meni aiiiiiika myöhään sitä väsätessä ja tottakai sellainen jännityksenpoikanen jäyti alitajunnassa, vaikka ei nuo tilanteet minulle mitenkään ylitsepääsemättömiä ole. Mutta siis sellainen latatutunut fiilis kuitenkin, tiedättehän? Viikon päästä uusi yritys sitten :D Mutta positiivisesti ensi viikkoa ajatellen niin olen kerrankin tehnyt jonkun koulutyön valmiiksi ennen viimetippaa eikä tarvitse tuosta esitelmästä enää stressata ;) Pienet sille!

Illalla kävin tämän asuntoni ensimmäisessä taloyhtiön kokouksessa, jonne oli isännöitsijän ja itseni lisäksi saapunut paikalle jopa viisi osanottajaa :D Kannatti käydä, nimittäin yksi asukas lupasi lahjoittaa minulle itsellensä tarpeettomaksi käyneen polkupyöränsä! Piristystä opiskelijan kevääseen, eikä tarvitse roudata nykyistä fillariani kotipaikkakunnaltani tänne :)

Nyt iltapalalle, namnamnam! :)