Kuivaa kamaa

Lämmitimme eilen illalla leivinuuniamme, joten suuntasin tänä aamuna nokkospuskaan heti herättyäni. Näin kevään ja alkukesän myötä on taas kasvanut innostukseni käyttää hyväksi kaikkea luonnosta löytyvää ja nokkoset ovat mitä parhainta superfoodia! Leivinuunin jälkilämpöä on hyvä käyttää nokkostenkin kuivaamiseen - sähköä säästyy kun ei tarvitse lämmittää sähköuunia ja kuivuminen käy nopeasti :) Liian kuumaan uuniin niin nokkosia kuin mitään muutakaan kuivattavaa en kuitenkaan suosittele laittamaan.. Nimimerkillä muutama kärähtänyt omppuviipalepellillinen viime syksyltä :D

Isken nokkoset aina tuohon leivinpaperilla suojatulle uunipellille ihan tuollaisena sattumanvaraisena kasana sen kummemmin niitä järjestelemättä. Näin alkukesästä nokkosten varsiakin voi vielä hyödyntää, joten lehtiäkään ei tarvitse riipiä erikseen irti. So simply!

Siinä sama "kasa" kuivumisen jälkeen. Aikamoinen hävikki ehkä? Tänään uuni oli niin lämmin, ettei tuohon kuivumisposessiin mennyt kuin kolmisen tuntia.

Kammoan koskea noihin kuiviinkaan nokkosiin vaikka ne eivät enää edes polta! Nuo poltinkarvat ovat mielestäni uunin jälkeenkin vielä tosi viheliään näköisiä.

 

Seuraavaksi näytin nokkosille hieman tehosekoitinta, jolla hienonsin ne jauheeksi, melkein kuin "pölyksi". Aivastus on taattu, jos tuota rupeaa tuoksuttelemaan!

Tuossa on sitten kaikki mitä tuosta nokkossatsista sain! Nyt etenkin huomaa kuinka suuri hävikki on kuivatessa. Ja jos tuosta kuvasta ei saa selvää, niin jauhetta on tuolla astian pohjalla noin puoli senttiä :D

Lopuksi kippasin jauhetut nokkoset lasipurkkiin edellisen satsin seuraksi. Tuosta sitä on helppo lusikoida vaikkapa jugurtin sekaan, suosittelen! :)

(Pahoittelen, että kuvien koko vaihtelee, mutta en jaksanut enää ruveta tappelemaan tämän Bloggerin kanssa, kun tämä netin nopeus täällä tosiaan on mitä on.. Ihan niin kuin vain vertailun vuoksi taas: tämän postauksen kuvien lataamiseen meni seitsemän tuntia :D)

Väriä päähän

Kun juurikasvu alkaa näyttää tältä, alkaa käsi automaattisesti hapuilla väripurkkia kohti. Olen äärettömän huono menemään kampaajalle, vaikka tykkäänkin yli kaiken siitä, kun joku "näplää" hiuksiani. Ja se hiustenpesun kanssa saatava päähieronta väriä poispestessä on jotain sanoinkuvailemattoman ihanaa! Siitä huolimatta olen jo reilun vuoden ajan turvautunut ainoastaan kotiväreihin, kun ne ovat hiuksiini ihan toivotulla tavalla tehonneet :)

Antakaa anteeksi ylilikaiset hiukseni, mutta netissäkin sanottiin, että väri kannattaa laittaa mieluummin selvästi likaisiin kuin puhtaisiin hiuksiin. Oikeasti!

Lauantaisia serkkumme ylppäreitäkin silmälläpitäen ajattelin pistää värin päähäni tänä iltana. Mielestäni hiuksista huomaa sen, jos ne on värjätty juuri edellisenä päivänän enkä halua sitä lookia lauantain juhliin.

Lopputuloksesta luvassa matskua huomenna, koska kuvien lataaminen todella kestää.. Nämä kuvatkin latautuivat sillä aikaa, kun olin saunassa :D Kohta voisin suunnata nukkumaan, kun tämä päivä on onnistunut aika hyvin imemään minusta kaikki mehut. Olen tänään muunmuassa polkenut pyörällä 36 kilometriä (!!) ja juossut asioilla. Pyöräillessäni muuten mietiskelin sitä, miksi ihmiset hikoilevat kesälläkin salilla spinningeissään ja muilla sisäpyöräilytunneilla, kun sama homma hoituu tuolla luonnonhelmassakin ja vieläpä paljon miellyttävimmissä maisemissa ja raikkaammassa ilmassa :)

KesäQ

Heräsin tänä aamuna aivan julmetun kovaan mahakipuun. Vatsaan koski niin kovasti, että siinä unenpöpperössä mietin, että jos pääsen sängystä ylös niin se on suoranainen ihme. Kuin ihmeen kaupalla nukahdin uudestaan. Seuraavan kerran herättyäni kipu oli onneksi jo hiukan laantunut, ja nyt tässä päivän mittaan olo onkin normalisoitunut jo ihan kokonaan :)

Onneksi en sairastunut sen pahemmin, koska olisi kyllä tuntunut ihan kamalalta heittää näin upea päivä hukkaan sängynpohjalla maaten. Ulkona on paistanut koko päivän aurinko ja tuulikin on ollut pitkästä aikaa lempeä eikä yhtään kolea! Tänään olen saanutkin paljon aikaiseksi, kun olen istutellut ruukkuihin persiljaa, ruohosipulia ja salaattia. Olen myös säilönyt raparpereja "talven varalle", eli tunnetusti ne on syöty alta aikayksikön. En kyllä tajua, että vaikka raparpereja on iso kassillinen, niin silti niistä tulee vain ihan muutama purkillinen sosetta!

Raparpereja tosiaan oli tosi paljon, joten päätin pyöräyttää niistä myös piirakan :) Oli kyllä namia, ja veljenikin kehui sen olevan "harvinaisen hyvää" minun tekemäkseni :D Ainut vain, että minun ja veljeni tyttöystävän arviointikyky ei tainnut toimia aivan täydellisesti kun vahdimme piirakkaa uunista, koska keskikohta taisi jäädä hiukan raa'aksi. No, hyvin maistui meille kuitenkin ja tiedänpä hiukan pidentää paistoaikaa seuraavalla kerralla.

Arvtkaapa muuten miten kärsivällisyys kasvaa, kun olen täällä kesäkodissamme hiukan heikompien nettiyhteyksien päässä, kun mokkula ei löydä 3G-verkkoa. Esimerkiksi kuvien lataaminen tähän postaukseen kesti puolitoista tuntia.. Ihan totta, nuo kolme kuvaa vain ja aikaa kyllä kului enemmän kuin laki sallii. Mutta pääasia ettei yhteys katkennut kesken lataamista, silloin vasta olisinkin ärsyyntynyt!

Toivottavasti kaikkialla on ollut yhtä ihana kesäpäivä kuin täällä! :) Nyt kesäkuun ensimmäisenä päivänä, kun kesä on virallisesti alkanut, taidan vielä lähteä nauttimaan tuosta ihanasta säästä joko hölkkä- tai pyörälenkille - en ole vielä päättänyt kummalle. Aurinkoista iltaa teille kaikille! :)